Frontline research in an accessible and flexible way

No abstrac

Oppimiskäsitykset sivistyneesti kansien välissä

Oppiminen ja koulutus, Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright (1994

Budjetointiprosessi muutostilanteessa : haasteita ja mahdollisuuksia – Tampereen kaupungin avo- ja asumispalvelut

Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan Tampereen kaupungin avo- ja asumispalvelujen vuoden 2017 budjetointiprosessia. Tampereen kaupunki luopui vuosia käytössä olleesta tilaaja-tuottaja-mallista vuoden 2017 alussa. Vanhasta toimintamallista luopuminen käynnisti sisäisen organisaatiomuutoksen, jossa avo-ja asumispalveluiksi yhdistyivät Tampereen kaupungin alaisuudessa toimineet avopalvelujen toimintayksikkö ja kotihoidon ja asumispalvelujen toimintayksikkö. Yhdistymisen lisäksi avo- ja asumispalveluihin siirtyi entisen tilaajan toiminnoista merkittäviä ostopalveluihin liittyviä eriä. Sisäisellä organisaatiomuutoksella oli suuri vaikutus vuoden 2017 budjetointiprosessille ja johdon laskentatoimen säännöille ja rutiineille. Toiminnan uudelleen organisoiminen aiheutti haasteita eripuolilla organisaatiokenttää, niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta. Muutosta toteutettiin nopealla aikataululla, joka osaltaan koettiin haasteellisena. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten kuntataloutta ohjataan ja mikä on talousarvion rooli ohjaamisen välineenä. Aineisto on kerätty haastatteluilla, joiden avulla on mahdollista selittää organisaatiomuutoksen vaikutuksia budjetointiprosessiin. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään budjetoinnin teoreettiseen taustaan ja teorioihin itse budjetoinnin taustalla. Näistä keskeisiä ovat päämies-agenttiteoria ja tilivelvollisuus. Organisaatiomuutosta ja sen vaikutuksia budjetointiprosessiin lähestytään uuden institutionalismin ja institutionaalisen muutoksen kautta. Tarkemmassa tarkastelussa on etenkin institutionaalinen muutos johdon laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman tuloksien tuoma lisäarvo liittyy budjetointiprosessin kannalta haasteita aiheuttaneiden prosessien tunnistamiseen ja selittämiseen. Tuloksien avulla on mahdollista hahmottaa millaisia haasteita organisaatiomuutos voi aiheuttaa budjetointiprosessille Suomen mittakaavassa suuren kaupungin osalta. Tämä tieto voi tulevaisuudessa olla soveltuvilta osin käyttökelpoista, koska Suomen julkinen sektori on suurien muutospaineiden edessä. Tutkittavan organisaation kannalta lisäarvo liittyy oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, joka on ollut yksi tutkimuksen lähtökohdista. Omaa toimintaa on mahdollista kehittää budjetointiprosessin näkökulmasta tuloksista esille nousseiden tekijöiden avulla. Tuloksia on mahdollista hyödyntää myös tilivelvollisuuden parantamisen näkökulmasta

Focusing on numerical order in preschool predicts mathematical achievement six years later

The development of numerical ordering of number symbols, unlike numerical ordering of other stimuli, such as sets of everyday items, has recently gained growing research interest. Here, we report a nine-year follow-up study with 36 three-year-old children. We investigated how children’s focusing on numerical order develops alongside number sequence production and cardinality recognition skills. Results showed large individual and developmental differences in children’s focusing on numerical order from the ages of 3 to 6 years. Preschool focusing on numerical order and spontaneous focusing on numerosity predicted curriculum-based math achievement at 12 years of age

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä. Ehdotukset ja vaikuttavuuden arviointi. Loppuraportti.

Kansalaisten henkilökohtaisten koulutustilien käyttöönottoa käsittelevän selvitystyön loppuraportti pohjautuu keväällä julkaistuun väliraporttiin (OKM, 2012:12). Väliraportissa selvityshenkilöt totesivat, että julkisin varoin toteutettu universaali koulutustilimalli on haastavaa sovittaa yhteen erilaisten tilimallille asetettujen tavoitteiden kanssa. Yleisenä tavoitteena koulutustileillä on yksilön kysyntä- ja tarvelähtöisyyden lisääminen aikuiskoulutuksessa. Tavoite edellyttää aikuiskoulutuksen rahoituksen ja rakenteiden uudistamista. Selvityksessä todetaan, että keskeisimmät ratkaistavat ongelmat aikuiskoulutuksessa liittyvät kahtalaisiin haasteisiin. Yhtäältä ongelmana on vähän tai ei-lainkaan koulutukseen osallistuvien suuri joukko, joiden koulutukseen saaminen ja koulutuskysynnän synnyttäminen edellyttävät voimakkaita ja eri ryhmien tarpeet huomioivia kohdennettuja toimia. Toisaalta taas korkeaa asiantuntemusta ja ammattitaitoa palvelevassa aikuiskoulutuksen rahoituksessa ja tarjonnassa on nähtävissä selviä puutteita ja jäykkyyttä. Tunnistetut ongelmat estävät eri ryhmien kysyntä- ja tarvelähtöisyyden toteutumista tällä hetkellä. Selvitystyön ehdotus ottaa huomioon asetettujen tavoitteiden ohella vaikean julkisen talouden tilanteen, toteutetut kehittämistoimet sekä koulutuksen eri sektoreilla meneillään olevat kehittämisprosessit. Selvityshenkilöiden esityksessä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyä tuettaisiin kasvattamalla voimakkaasti olemassa olevan opintosetelityyppisen rahoituksen osuutta vapaan sivistystyön rahoituksessa. Ehdotuksen mukaan hakevan ja ohjauksellisen toiminnan osuutta kokonaisrahoituksesta kasvatettaisiin selvästi. Nykyistä koulutuksen käyttäjien piiriä laajennettaisiin erityisesti niihin, jotka eivät nyt osallistu koulutukseen lainkaan. Toiminnan vaikuttavuutta vahvistettaisiin myös liittämällä rahoituksellinen kannustin alueelliseen yhteistyöhön. Hakevan ja ohjauksellisen toiminnan kautta saataisiin esiin uutta koulutuskysyntää ja tietoa nyt koulutuksen ulkopuolella olevien ryhmien koulutuksellisista tarpeista. Tällöin voitaisiin myös kehittää näitä tarpeita vastaavaa koulutusta. Opintosetelimallia kokeiltaisiin myös ammatillisessa lisäkoulutuksessa, jossa opintomaksut saattavat olla hyvinkin korkeita. Ammatillinen koulutus vastaa myös usein parhaiten esimerkiksi matalan pohjakoulutuksen omaavien ihmisten koulutuksellisia tarpeita. Selvityshenkilöt ehdottavat myös koulutustilimallin luomista Suomeen, jolloin jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla yli 25-vuotiaalla olisi mahdollista avata henkilökohtainen koulutustili. Tilin aukaiseminen edellyttäisi omaa säästöosuutta, jota tuettaisiin valtion vastinrahoituksella. Tavoitteena on aikuiskoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen, uudenlaisen kouluttautumisen kulttuurin synnyttäminen ja tätä kautta koulutustarjonnan dynamiikan vahvistaminen. Vastinrahoitus ohjaisi yksityistä kulutusta koulutukseen. Uudistuksia tarvitaan, jotta Suomi voi pärjätä globaalisssa kilpailussa korkeatasoisen työvoimansa avulla. Rahoituspohjan laajentaminen mahdollistaisi myös julkisen rahoituksen kohdentamisen koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä: Soveltuvuus suomalaisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamiseksi. Väliraportti

Opetusministeriö asetti marraskuussa 2011 kaksi selvityshenkilöä tekemään esityksen henkilökohtaisten koulutustilien muodosta ja käyttöönotosta. Käsillä olevassa väliraportissa selvityshenkilöiden tehtävänä oli esitellä eri vaihtoehtoja julkiseen rahoitukseen perustuville koulutustileille. Tässä selvityksen väliraportissa tarkastellaan koulutustilimallille asetettuja tavoitteita eri näkökulmista. Kansainvälisten mallien ja selvitystyössä esiin tulevien näkökulmien avulla jäsennetään, millaisia rahoituskäytäntöjä ja toimintaperiaatteita koulutustilimalleihin voisi liittyä. Yksilöllisen koulutustilin käsitteellä ei ole vakiintunutta määritelmää, ja toteutetuissa järjestelmissä on suuria eroja. Yleisin yhteinen lähtökohta on yksilöille ohjatut taloudelliset resurssit, joilla he voivat hankkia koulutuspalveluita. Tavoitteena on aktivoida kansalaisia osallistumaan osaamisensa kehittämiseen. Selvityksessä todetaan, että Suomessa on suhteellisen kattava julkisesti tuettu aikuiskoulutusjärjestelmä. Koulutusmaksut ovat meillä pääsääntöisesti alhaisempia kuin maissa, joissa koulutustilejä on kokeiltu. Koulutustilit olisivat merkittävä yksilön koulutustarpeita korostava ratkaisu, ja sillä voisi olla myönteinen vaikutus koulutustarjonnan monipuolisuuteen ja laatuun sekä muuntuvien koulutustarpeiden joustavaan huomioonottamiseen. Tilimallia ei voida ottaa käyttöön ilman aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja julkisen rahoituksen suuntaamisperiaatteiden muuttamista. Tilimallille asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää myös koulutustarjonnan vertailtavuutta parantavien sähköisten palveluiden kehittämistä. Erityisen keskeistä tilimallin kehittämistyössä on varmistaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden todellinen saatavuus. Selvityksen välivaiheen tuloksena esitetään kuvaus vaihtoehtoisista elementeistä, joista henkilökohtaisten koulutustilien malli voisi rakentua. Raportissa esitetty tilimallien tavoitteiden ja vaihtoehtoisten mallien tarkastelu osoittaa, että eri tavoitteiden painottaminen johtaa hyvinkin erilaisiin toteutusmalleihin. Tämän vuoksi koulutustilimallin valinnan tulee alkaa tavoitteiden tarkalla määrittelyllä

Socially Shared Metacognitive Regulation in Asynchronous CSCL in Science: Functions, Evolution and Participation

The significance of socially shared metacognitive regulation (SSMR) in collaborative learning is gaining momentum. To date, however, there is still a paucity of research of how SSMR is manifested in asynchronous computer-supported collaborative learning (CSCL), and hardly any systematic investigation of SSMR’s functions and evolution across different phases of complex collaborative learning activities. Furthermore, how individual students influence group regulatory effort is not well known and even less how they participate in SSMR over the entire collaborative learning process. The multi-method, in-depth case study presented in this article addresses these gaps by scrutinizing the participation of a small group of students in SSMR in asynchronous computer supported collaborative inquiry learning. The networked discussion, consisting of 640 notes, was used as baseline data. The sets of notes, which formed nine SSMR threads, were identified and their functions analyzed. Several analytical methods, including social network analysis, were used to investigate various aspects of individual participation. The findings show that some SSMR threads lasted over an extended period, and they sometimes intertwined or overlapped. Furthermore, SSMR threads were found to play different functions, mainly inhibiting the perceived inappropriate direction of the ongoing cognitive process. Finally, SSMR was found in all phases of the process – but with some variation. The use of different analytical methods was critical as this provided a variety of complementary insights into students’ participation in SSMR. The value of using multiple, rigorous analytical methods to understand SSMR’s significance over the entire course of an asynchronous CSCL activity is discussed

Spontaneous Focusing on Quantitative Relations in the Development of Children's Fraction Knowledge

While preschool-aged children display some skills with quantitative relations, later learning of related fraction concepts is difficult for many students. We present two studies that investigate young children's tendency of Spontaneous Focusing On quantitative Relations (SFOR), which may help explain individual differences in the development of fraction knowledge. In the first study, a cross-sectional sample of 84 kindergarteners to third graders completed tasks measuring their spontaneous recognition and use of quantitative relations and then completed the tasks again with explicit guidance to focus on quantitative relations. Findings suggest that SFOR is a measure of the spontaneous focusing of attention on quantitative relations and the use of these relations in reasoning. In the second (longitudinal) study, 25 first graders completed measures of SFOR tendency and a measure of fraction knowledge three years later. SFOR tendency was found to predict fraction knowledge, suggesting that it plays a role in the development of fraction knowledge.</p